Ansiosidonnaisen päivärahan ja vuorottelukorvauksen verotus muuttuu - Tiedote 31/2015

Verohallinto on 27.11.2015 tehnyt päätöksen, jonka mukaan palkkaa varten annettuja ennakonpidätysprosentteja korotetaan ansiopäivärahaa ja vuorottelukorvausta maksettaessa 1.1.2016 lukien siten, että ennakonpidätys on vähintään 25 prosenttia.

Mikäli henkilö haluaa muuttaa ennakonpidätystään, on hänen toimitettava työttömyyskassalle etuutta varten annettu muutosverokortti. Tällöin vero pidätetään muutosverokortin mukaan kuitenkin aikaisintaan siitä päivästä lukien, kun muutosverokortti saapuu työttömyyskassalle.

Asiasta on tiedotettu sekä Statian kotisivuilla että maksuilmoituksissa.

Tarkemmat ohjeet liitteenä olevasta verohallinnon päätöksestä 5 luku 10-12 §.

Työttömyyskassa Statia

Ratamestarinkatu 11, 00520 HELSINKI

www.statia.fi

p. 045 3196 191/Nina Repo

Verohallinnon päätös

Yhteistoimintapäivät Lahdessa 18.-19.11.2015 - Tiedote 30/2015

Tullivirkamiesliiton yhteistoimintapäivät järjestettiin Sokos Hotel Lahden Seurahuoneella 18.-19. marraskuuta. Avauspuheenvuorossaan Tullivirkamiesliiton puheenjohtaja Kari Lehtinen kertoi VETO- ja Asiakaspalveluhankkeesta. Lehtinen totesi, että Tullin intrassakin esitetyt VETO-hankkeen aikataulut ovat erittäin haastavat. Tullista siirtyvä henkilöstön pitäisi olla selvillä jo 15.4.2016. Ongelmana ovat Tullin ja Verohallinnon ainakin toistaiseksi erilaiset käsitykset verotusprosesseista ja niihin liittyvistä tehtävistä. Erityisenä haasteena ovat henkilöt, jotka Verohallinnon mielestä tekevät ns. tukitehtäviä, mutta joiden tehtävien Tulli katsoo liittyvän täysin verotusprosesseihin.

Asiakaspalveluhankkeen toisessa vaiheessa asiakaspalvelu supistetaan yhteen päivää viikossa alkaen 1.3.2016 Jyväskylän, Kokkolan Lahden, Oulun, Rauman, Tampereen, Vaasan ja 1.6.2016 alkaen Hakkilan, Hangon, Porin, Tornion (Hallituskatu ja Etelätulli) ja Turun tullitoimipaikoissa. Asiakaspalvelun supistaminen koskee yhteensä 33 henkilöä. Oulussa henkilöstövaikutusta ei ole laskettu, koska asiakaspalvelua on hoidettu määräaikaisesti. Henkilöstön sijoittaminen uusin tehtäviin on Hakkilaa lukuun ottamatta haastavampaa kuin hankkeen ensimmäisessä vaiheessa. Kaikille henkilöille pyritään järjestämään töitä työssäkäyntialueella.

Vuorovaikutustaidot

Ensimmäisen kokouspäivän yllätysnumerossa näyttelijä ja ilmaisutaidon opettaja Tuija Piepponen hauskutti kokousväkeä vauhdikkaalla ja intensiivisellä esityksellä, jossa perehdyttiin humorististen esimerkkien avulla esiintymis- ja vuorovaikutustaitoihin. Piepponen kannusti hyödyntämään esiintyessä koko kehoa ja unohtamaan suomalaisille tyypillisen eleettömän ja ilmeettömän pönöttämisen ja jököttämisen. Maneereiksi vakiintuneita tapoja, kuten kantapäillä kiikkumista, edestakaisin heilumista, kehon rapsuttelua tai käsien lukitsemista ristiin rintakehän päälle Piepponen kehotti kuitenkin välttämään, sillä liike voittaa äänen ja puuhastelu vie huomion pois itse asiasta.

Työmarkkinatilanne

Pardian puheenjohtaja Niko Simola kuvaili vallitsevaa työmarkkinatilannetta vähintäänkin sekavaksi. Alkukesästä käynnistyneissä yhteiskuntasopimusneuvotteluissa pöydällä oli useita periaatteellisia kysymyksiä ja leikkauksia, joista palkansaajajärjestöillä oli näkemyseroja, eikä sopimusta saatu aikaan. Hallitukselta syyskuun alussa tullut ilmoitus ns. pakkolainsäädäntöpaketista tuli palkansaajajärjestöille täydellisenä yllätyksenä. Paketissa kaavaillaan tutuvia heikennyksiä työehtoihin; mm. leikkauksia sairausajan palkkaukseen, ylityö- ja sunnuntaikorvauksiin sekä lomapäivien määrään ja lomarahaan. Heikennykset rokottaisivat eniten julkisella sektorilla vuorotyötä tekevien työntekijöiden palkkausta. Pakkolakien mukaan työnantaja yksittäinen työntekijä voisivat sopia asioista paremmista työehdoista kuin TES- ja VES-sopimuksissa on määritetty.

Palkansaajajärjestöt katsovat, että työ- ja virkaehtosopimusosapuolten sopimusvapautta rajoittavat pakkolait ovat ongelmallisia ja ristiriidassa perustuslain, Suomea velvoittavien kansainvälisten sopimusten sekä lomarahan enimmäissääntelyn osalta ainakin EU:n perusoikeuskirjan kanssa. Niin ikään tasa-arvonäkökulma on huomioitu lakipaketissa hyvin suppeasti. Palkansaajajärjestöt kritisoivat erityisesti lakiesityksen henkeä, jonka mukaan heikennykset jäävät pysyviksi. Hallitus aikoo myös rajata työ- ja virkaehtosopimuksiin sisältyvää jälkisuojaa. Nykyisin sopimukset ovat voimassa niin kauan kuin uusi sopimus syntyy eli töitä tehdään entisillä ehdoilla sopimuksen päättymisen jälkeisten neuvottelujen ajan. Pakkolaeissa hallitus määrää, että heikennykset tulevat voimaan heti, kun nykyinen sopimus päättyy.

Simolan mukaan pakkolaista seuraa väistämättä, että työ- ja virkaehtosopimusten merkitys vähenee, kolmikantaneuvottelut murenevat ja aikaisemmin saavutetut edut otetaan pois ilman kompensaatiota. Säännösesityksissä on paljon juridisia ja tulkinnallisia epäselvyyksiä, jotka voivat johtaa tulkintariitoihin työpaikoilla. Lisäksi arviot ehdotettujen toimenpiteiden vaikutuksista perustuvat liiaksi oletuksiin, eikä kunnollisia ja luotettavia laskelmia ole tehty.

Positiivisina asioina pakkolakipaketissa Simola mainitsee irtisanotulle kaavaillun oikeuden käyttää työterveyshuollon palveluksia puoli vuotta työ- tai virkasuhteen päättymisen jälkeen, sekä muutosturvaa koskevat parannukset. Tosin muutosturvaa koskeva ehdotus jää vajaaksi. Työnantajalla olisi velvollisuus tarjota työllistävää valmennusta ja koulutusta irtisanotuille, mutta ei velvollisuutta järjestää sitä. Valmennuksen sisällöstä ei myöskään ole mitään kirjauksia.

Palkansaajajärjestöt etenevät neuvotteluissa joko siten, että ne eivät enää neuvottele ja tee vaihtoehtoista pakettia. Tällöin joko sopeudutaan uusiin ehtoihin, odotetaan hallituksen kaatumista tai perääntymistä, tai sitten vastustetaan sopimusta ja neuvotellaan kompensaatioista uudella sopimuskaudella. Toisena vaihtoehtona on jatkaa neuvotteluja uudella vaihtoehtoisella sopimuspaketilla hallituksen, muiden työmarkkinajärjestöjen, EK:n ja työmarkkinalaitoksen kanssa. Tällä tavoin saataisiin aikaan tasapainoisempi sopimuspaketti ja hallitumpi kokonaisuus. Toisaalta tämä merkitsisi myös sitä, että palkansaajajärjestöt ovat mukana päättämässä heikennyksistä.

Toimintaympäristö Tullissa

Tullia koskevassa katsauksessa hallinto-osaston johtaja Hannu Lappi valotti tullitoimintaan tulevaisuudessa vaikuttavia tekijöitä. Keskeisimpiä näistä on henkilötyövuosien väheneminen, henkilöstön ikääntyminen (keski-iän ollessa nyt 46 vuotta), tullauksen kokonaisuudistus, VETO-hanke, eli verotustehtävin siirto Tullista Verolle, digitalisointi, turvallisuusympäristön muutos, viranomaisyhteistyö ja Venäjän kehitys.

Lapin mukaan ensi vuonna ei ole tarvetta yt-neuvotteluihin suhteessa Tullille osoitettuun määrärahaan. Lisäbudjetissa saatiin määrärahaa mm. uuden tullausjärjestelmän kehittämiseen ja Tornion turvapaikkaoperaatioon. Sen sijaan vuodet 2017-2018 tulevat olemaan hankalia kaikille virastoille, ja esimerkiksi toimitila- ja ICT-menojen osuus on vielä jyvittämättä. Supistuvien asiakaspalvelujen vaikutus tulee olemaan Tullissa 30-35 htv ja VETO-hankkeen henkilöstövaikutukset selviävät ensi kevään aikana.

VETO-hanke

Verohallinnon edustajat hankejohtaja Arto Pirinen ja projektipäällikkö Raija Seppälä esittelivät VETO-hanketta ja Veron organisaatiota ja yleisiä käytäntöjä. Tullivirkamiesliiton näkökulmasta Veron organisaatio vaikutti ainakin ensi näkemältä aika monimutkaiselta. Verohallinnossa on tänä vuonna käynnistynyt vuoteen 2019 jatkuva mittava toiminnan kehittämishake, eli Valmis-hanke. Valmis-hankeessa korvataan Veron lukuisat tietojärjestelmät yhdellä valmisohjelmalla, johon jollain aikavälillä liitetään myös auto- ja valmisteverotus ja maahantuonnin arvonlisäverotus.

VETOn projektisuunnitelmassa on määritelty, että autoverotus ja valmisteverotus siirtyvät Tullista Verohallintoon 1.1.2017. Tullin ao. toiminnot ja niitä päätoimisesti tekevät henkilöt siirtyvät ns. ”as is” periaatteella, eli toiminnot nykyisine tietojärjestelmineen ja henkilöt nykyistä palkkaa vastaavalla euromääräisellä palkalla. Maahantuonnin arvonlisäverotuksen siirtoajankohdasta päätetään 8.12.2015 mennessä. Esitys Tullista Veroon 1.1.2017 siirrettävistä viroista tehdään 15.4.2016 mennessä. Hankalinta on tehdä siirtymispäätös niiden henkilöiden osalta, jotka eivät tee ao. tehtäviä kokopäivätoimisesti. Tällaisia henkilöitä on mm. yritystarkastuksessa, jälkiverotuksessa, tilihallinnossa, neuvonnassa, valvonnassa jne. Jäsenistöltä oli tullut kysymyksiä esimerkiksi esimiesaseman säilymisestä ja sijoittautumisesta Veron organisaatioon. Tähän ei vielä ole antaa vastauksia, sillä Verossakin mietitään parhaillaan nykyisen yritysverotarkastuksen organisaatiorakenteen uudistamista. Tullivirkamiesliiton jäseniä huoletti myös mahdollinen Veron toimipisteiden maantieteellinen sijainti. Verolla on vastaavat toimipaikat kuin Tullilla, paitsi Torniossa, Hangossa ja Maarianhaminassa.

Veron edustaja Raija Seppälä vakuutti, että Tullista Veroon siirtyvät henkilöt otetaan vastaan lämpimästi. Projektiryhmät jatkavat työtään ja pyrkivät tekemään kaikkia osapuolia tyydyttäviä ratkaisuja.

Yt-neuvottelut Ely-keskuksissa

Ely-keskusten pääluottamusmies Keijo Kunnari valotti Ely-keskuksissa syyskuusta 2014 tammikuuhun 2015 käytyjä yt-neuvotteluja, jotka koskivat kaikkiaan 3300 henkilöä. Alun perin vähennystarpeeksi arvioitiin 700 henkilöä, mutta lopullinen luku oli 220. Irtisanottavien määrää saatiin supistettua huomattavasti hakemalla säästöjä kaikista mahdollisista kohteista. Tarkastelun kohteena olivat mm. matkakulut, ostopalvelut, toimitilat, maksullisen toiminnan lisäkulut, määräaikaiset ja rekrytointi. Lisäksi käytössä oli irtisanomiskorvaus kaikille halukkaille, ei siis vain irtisanomisuhan piirissä oleville. Irtisanomiskorvaus maksettiin kaikkiaan 128 henkilölle. Lomautuksia ei otettu käyttöön, vaikka henkilöstöjärjestöt ja keskusjärjestö niitä esittivät. Koko henkilöstöä koskevilla, suhteellisen lyhyillä lomautusjaksoilla olisi pystytty välttämään irtisanomiset kokonaan.

Kunnari neuvoi, että kun toimintoja siirretään virastosta toiseen, kuten verotustehtävien siirrossa Tullista Verolle tapahtuu, varsinaisen projektityön lisäksi ammattiliittojen kannattaa tehdä erilaisia selvityksiä huolellisesti ja riittävän ajoissa. Esimerkiksi virastojen palkkausjärjestelmien rakenne ja eri maksatusosat kannattaa selvittää ja verrata järjestelmiä keskenään. Kaikki edut (esim. ateriointi, liikunnan tukeminen), työajan joustot, mahdollisuudet omaehtoiseen koulutukseen yms. kannattaa selvittää. Myös terminologian avaaminen on tärkeää, jotta molemmat osapuolet varmasti tarkoittavat samaa asiaa.

Pardian edustajakokous Helsingin messukeskuksessa 23.11.2015

Pardian edustajakokoukseen Helsingissä 23.11. osallistuivat Tullivirkamiesliitosta Ulla Vehviläinen kokousedustajana, Kari Lehtinen Pardian hallituksen jäsenenä, Esa Annala varatoiminnantarkastajana ja Liisa Kangassalo tarkkailijana. Kokouksessa hyväksyttiin Pardian sääntöihin muutoksia, jotka astuivat voimaan heti kokouksen jälkeen. Tärkeimmät muutokset koskivat jäsenjärjestöjen edustajien luku- ja äänimäärää edustajakokouksessa, sekä sääntöihin lisättyä kirjausta Pardian puoluepoliittisesta sitoutumattomuudesta. Lue lisää edustajakokouksesta Pardian sivuilta www.pardia.fi.

Seuraavat kokoukset

Tullivirkamiesliiton hallituksen vuoden 2015 viimeinen kokous on 10. joulukuuta.

Lisätietoja puheenjohtaja Kari Lehtinen kari.lehtinen@tulli.fi tai gsm 040 332 2248

 

Poppius-apurahat haettavana - Tiedote 28/2015

Liitto edistää ja tukee Poppius-stipendirahaston avulla yhdistystensä jäsenten ammattiopintoja ja -taitoja sekä sivistystarpeita. Tätä varten liittohallitus voi myöntää stipendejä, opinto-, matka- ja muita apurahoja ja korvata opintoihin liittyviä erilaisia materiaali-, majoitus- ja matkakuluja. Katso tarkemmat hakuohjeet ja rahaston säännöt liiton nettisivuilta http://www.tvml.fi/jasenyys/jaesenedut-7/poppius-rahasto

Jätä vapaamuotoinen hakemuksesi liitteineen 31.12.2015 mennessäsähköpostilla liisa.kangassalo@tulli.fi tai kirjeitse osoitteella Tullivirkamiesliitto r.y., PL 51, 00521 Helsinki.Merkitse sähköpostin aiheeksi tai kirjekuoreen sana "Poppius". Muista myös esittää haettava euromäärä!

Hakemukset käsitellään liittohallituksen kokouksessa tammikuussa 2016 ja

jokaiselle hakijalle ilmoitetaan päätöksestä sähköpostilla.

Lisätietoja sihteeri Liisa Kangassalo liisa.kangassalo@tulli.fi tai gsm 040 500 9926

 

 

Lisää artikkeleita...