Luottamusmiespäivät Tikkurilassa - Tiedote 8/2017

Tullivirkamiesliitto ja Verovirkailijain Liitto järjestivät luottamusmiesten neuvottelupäivät Vantaan Tikkurilassa 26.-27.4.2017. Ensimmäinen päivä oli yhteinen molemmille liitoille ja toisena päivänä liitot järjestivät omaa kurssiohjelmaa. Avatessaan päiviä liittojen puheenjohtajat Jari Nieminen ja Kirsi Huhtamäki totesivat, että yhteisiä neuvottelu- ja koulutuspäiviä on järjestetty ennenkin, mutta nyt uudessa Ammattiliitto Avassa yhteistyötä tiivistetään entisestään. Ensimmäisen koulutuspäivän aikana tuli toivottu tieto, että Akavan hallitus on hyväksynyt Avan jäsenekseen. Noin 5700 jäsenen Avaan kuuluvat Tullivirkamiesliitto, Ulkoasiainhallinnon Virkailijayhdistys ja Verovirkailijain Liitto. Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder osoitti arvostavansa uutta jäsenyyttä saapumalla kiireistään huolimatta henkilökohtaisesti onnittelukäynnille Vantaalle ensimmäisen koulutuspäivän päätteeksi. Fjäder kertoi, että Akavaan ja sen liittoihin on liittynyt vuoden 2006 jälkeen 17 järjestöä ja niiden mukana yli 80 000 jäsentä. Akavaan kuuluu nyt 36 jäsenjärjestöä, ja Akavan liittojen kokonaisjäsenmäärä on noin 613 000.

Koulutuspäivien materiaali

Koulutuspäivillä esitetty materiaali toimitetaan jälkikäteen kaikille Tullivirkamiesliiton varsinaisille ja varaluottamusmiehille.

Virkajärjestelyt ja virkojen perustaminen

Yhteisen päivän ensimmäisenä luennoitsijana toimi VM:n Miska Lautiainen, joka selosti virkajärjestelyjen ja virkaan nimittämisen perusteita.Virkajärjestelyistä säädetään virkamieslain 2 luvussa. Virasto voi perustaa virkoja määrärahojen puitteissa ja samasta syystä se voi myös jättää vanhoja virkoja täyttämättä. Tiettyjä erityistapauksia lukuun ottamatta virka perustetaan toistaiseksi ja se voidaan perustaa myös osa-aikaiseksi. Viran nimi voidaan muuttaa, jos viran status ei muutu. Viraston virat ovat lähtökohtaisesti viraston yhteisiä, mutta virka voi olla perustettu myös tiettyyn yksikköön. Virka voidaan siirtää joko saman viraston sisällä toiseen yksikköön tai kokonaan toiseen virastoon. Virka voidaan siirtää myös määräajaksi toiseen virastoon tai toisen työnantajan palvelukseen joko koko- tai osa-aikaisesti. Viran siirtäminen hallinnonalalta toiselle on monimutkaisempaa ja vaatii ministerin allekirjoituksen. Käytössä olevaa virkaa ei voi lakkauttaa ja yleensäkin viran lakkauttamiselle pitää olla objektiiviset perustelut, eikä lakkauttamien voi perustua henkilökohtaisiin syihin.

Osa-aikaisten työaika, lomat ja lomarahojen määräytyminen

Anna Piepponen ja Joanna Autiovuori VM:stä kävivät läpi osa-aikatyötä tekevien työaika-, loma- ja lomaraha-asioita. Huhtikuusta 2014 lähtien on sovellettu uutta valtion virka- ja työehtosopimuksen määräyksiä vuosilomista. Eniten ongelmia on ilmennyt osa-aikaisten vuosilomapalkkaa ja lomapäivien kulumista koskevien säännösten tulkinnassa. Vuosilomapalkkaa koskeva hankalasti tulkittava säännös koskee tilanteita, joissa virkamiehen tai työntekijän säännöllinen työaika ja vastaavasti palkka ovat muuttuneet lomanmääräytymisvuoden (1.4-31.3) aikana, tai lomanmääräytymisvuoden päätyttyä ennen vuosiloman alkamista. Vuosilomapalkka lasketaan tällöin prosenttiperusteista lomapalkan laskentasääntöä käyttäen.

Uuden lain tultua voimaan vuosilomapalkka maksettiin kerralla kesäkuussa, mutta tähän maksukäytäntöön saatiin muutos 1.4.2015 alkaen. Pääsääntö on, prosenttiperusteinen lomapalkkakin maksetaan lomajakson pitämisen yhteydessä. Osa-aikaiset ansaitsevat lomaa samalla tavalla kuin kokoaikaisetkin, mutta lomaa pidettäessä sitä kuluu suhteessa osa-aikaisuusprosenttiin. Esimerkiksi jos työaika on 50 %, yksi ansaittu lomapäivä kuluttaa kaksi lomapäivää. Lomanmääräytymisvuoden aikana kokoaikatyöstä osa-aikatyöhön tai osa-aikatyöstä kokoaikatyöhön siirtyneen henkilön loma-ajan palkka lasketaan lomanmääräytymisvuoden ansioiden mukaan. Prosenttiperusteisen osa-aikaisen kannattaa välttää loman pitämistä arkipyhäviikoilla, sillä vuosiloman sisään jäävät viikonlopuilta, arkipyhiltä ja kirkollisilta juhlapäiviltä ei makseta normaalia palkkaa. Arkipyhäviikkoina pidettävien lomien kokonaisansio on siis pienempi kuin normaalin viikon palkka.

Osa-aikatyössä lomaraha määräytyy pääsääntöisesti osa-aikatyöstä maksettavan kuukausipalkan mukaan. Poikkeuksena on osasairauseläkkeellä oleva, joka saa lomarahan kokoaikaisen palkan mukaan.

Kiky-sopimukseen liittyvä työajan pidennys osa-aikaisille toteutettiin samalla logiikalla kuin kokoaikatyötä tekeville. Ns. arkipyhäviikolla työajan lyhennys toteutetaan osa-aikaisille samassa suhteessa kokoaikaisiin ja lyhennys kohdennetaan kyseiselle viikolle. Jos henkilön työaikarytmi on viikko töitä ja viikko vapaata ja arkipyhä/-pyhät osuvat vapaaviikolle, työaikaa ei kuitenkaan tuolloin lyhennetä.

Ajankohtaista tietoa eläkkeistä

Päivi Lilleberg Kevasta kertoi 1.1.2017 voimaan tulleen eläkeuudistuksen pääpiirteistä. Osa-aikaeläkkeen on korvannut osittainen varhennettu vanhuuseläke (OVE). OVEn alaikäraja on nyt 61 vuotta, vuonna 2025 se on 62 vuotta eli se nousee vuonna 1964 ja sen jälkeen syntyneillä siten, että se tulee olemaan kolme vuotta ennen alinta vanhuuseläkeikää. OVE on osa henkilön omaa ansaittua vanhuuseläkettä, jota henkilö voi nostaa etukäteen. Henkilö voi työskennellä vapaasti samalla, kun hän saa OVEa, tai hän voi olla työskentelemättä ja saada esimerkiksi jotain etuutta. Jos henkilö haluaa vähentää työtään OVEn ottamisen takia, työnantajalla on velvollisuus yrittää järjestää osa-aikaista työtä. OVE-aikana saaduista työansioista karttuu uutta työeläkettä 1,7 % (vuoden 2025 loppuun asti) 63 vuoden iän täyttämiskuukauden loppuun. OVEn määrä on joko 25 tai 50 prosenttia koko siitä vanhuuseläkkeestä (pohjaeläke), joka henkilölle on kertynyt OVEn alkamista edeltävän vuoden loppuun mennessä. OVEa ei voi lakkauttaa, mutta siihen liittyy ns. katumisaika. Jos eläkkeensaaja päättää, että hän ei haluakaan ottaa OVEa, hän voi 3 kuukauden sisällä OVE-päätöksen antamisesta peruuttaa OVEn. Tällöin jo maksettu OVE peritään eläkkeensaajalta takaisin.

Kevalla ei vielä tässä vaiheessa ole tarkkoja tilastoja OVEsta ja siihen liittyvästä mahdollisesta työajan vähennyksestä, mutta Lilleberg kertoi kaikille tulleen yllätyksenä, kuinka moni on nostanut eläkettä 50 % oletetun 25 prosentin sijaan.

Katsaus Jukon luottamusmiestoimintaan

Neuvottelupäällikkö Markku Nieminen JUKOsta esitteli järjestön toimintaa. Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKOon kuuluu yhdeksän jäsenyhdistystä, joilla on henkilöjäseniä yhteensä runsaat 200 000. Julkisen alan viroissa ja toimissa jäseniä on runsaat 197 000. Jäsenistöstä kuntien palveluksessa on noin 65 prosenttia, valtiolla noin 20 prosenttia, yliopistoissa noin 12 prosenttia ja seurakunnissa 3 prosenttia.

JUKOn toimintaan kuuluu oleellisesti paikallisen tason edunvalvonta. Järjestöllä on luottamusmiehiä noin 3 800, joista suurin osa toimii kunnissa. Luottamusmiehet neuvottelevat työnantajien kanssa työpaikoilla ja avustavat jäseniä työ- ja virkasuhteen ongelmissa.

JUKO järjestää luottamusmiehille peruskursseja ja neuvottelupäiviä. Valtionsektorille järjestetään tänä vuonna neljä peruskurssia, joissa pitämättä ovat vielä kurssit Imatralla 12.-14.9. ja Naantalissa 15.-17.11. Tullivirkamiesliiton kaikki luottamusmiehet tulkitaan JUKOssa uusiksi luottamusmiehiksi ja he saavat osallistua JUKOn peruskursseille. Muuna koulutuksena järjestetään mm. yhteistoimintakursseja, työsuojelukoulutusta, teemakursseja, kutsukurssi delegointivirastojen (mukaan lukien Tulli ja Verohallinto) pääluottamusmiehille ja koulutus lakkopäälliköille.

JUKOn toimisto ylläpitää kaikista JUKOlaisista luottamusmiehistä rekisteriä ja Avan luottamusmiehiä on jo pyydetty täyttämään omat perustietonsa JUKOn nettisivuilla. Luottamusmiesilmoitus löytyy JUKOn nettisivuilta, www.juko.fi, oikeassa palkissa, herätyskellonkuvan kohdalla, uuden luottamusmiehen ilmoitus. Kun perustietolomake on käsitelty toimiston toimesta, luottamusmies voi kirjautua JUKOlaan, jossa on ohjeita ja tiedotteita luottamusmiehille. JUKOn julkisilla nettisivuilla, twitterissä ja facebookissa tiedotetaan yleisistä ja ajankohtaisista asioista.

Oikeudenmukainen ja reilu työpaikka

Tullivirkamiesliiton oman päivän alkajaisiksi kehittämisasiantuntija Päivi Lohi-Aalto TJS Opintokeskuksesta avasi oikeudenmukaisen ja reilun työpaikan käsitettä. Osallistujat saivat tahoillaan miettiä, millainen edellä mainittu työpaikka olisi. Esiin nousivat mm. palkkaus, koulutus, tehtävähaut, työpaikan pelisäännöt, johtaminen ja työntekijöiden kohtelu. Yksinkertaisimmillaan oikeudenmukaisuus on sitä, että samanlaisissa tilanteissa työntekijöitä kohdellaan samalla tavalla. Johtamisen oikeudenmukaisuus puolestaan on päätöksenteon ja kohtelun oikeudenmukaisuutta.

Päivi Lohi-Aalto on vetänyt pääkaupunkiseudun verotoimistossa Reilu-hanketta, johon on saatu Kaiku-rahoitusta. Ulkopuolinen ohjaus hankkeeseen tulee TJS Opintokeskuksesta. Hankkeeseen kuului pilottiryhmiä ja projektiryhmä käytännön toteuttajana ja sillä oli yt-elimen tuki. Hankkeen tuloksia arvioitaessa siihen liittyviin tilaisuuksiin osallistuneet tai infomateriaaliin tutustuneet suhtautuivat oikeuden-mukaisuuteen positiivisemmin kuin ne, joille teema oli vieras. Hankkeeseen tutustuneiden mielestä organisaation käytännöt olivat viimeisen puolen vuoden aikana menneet positiivisempaan suuntaan. Hanketta on jatkettu siten, että helmikuusta 2017 alkaen kaikilla ryhmillä on ollut mahdollisuus löytää reiluja toimintatapoja samanlaisella menettelyllä kuin Reilu –hankkeessa ja siihen on yhdistetty välitön yhteistoiminta ja sen kehittäminen.

Osa-aikaisten arkipyhävähennykset, Työaika/matka-aika

Työaikaryhmän esimies Marko Kuusipalo kertoi, että Tullissa on tällä hetkellä 56 henkilöä liukuvan työajan piiriin kuuluvaa osa-aikaista ja yhteensä osa-aikaisia on noin 100 henkilöä. Jaksotyöaikaisilla osa-aikaisten työaika otetaan huomioon työvuoroluettelossa, mutta liukuvan työajan piirissä oleville työajan sovittaminen Megaflexiin on aiheuttanut haasteita. Aikaisemmin esimerkiksi arkipyhäviikkoihin liittyvä työajan suhteuttaminen osa-aikaisten työaikaan piti tehdä manuaalisesti, mutta nyt asia hoituu automaattisesti. Osa-aikaisille on Megaflexissä määritetty kunkin työaikaprosentin mukainen päivittäinen työaika riippumatta siitä, tekeekö henkilö päivittäin lyhennettyä työpäivää tai työtä vain tiettyinä viikonpäivinä. Joku osa-aikaisella oleva osallistuja koki melko haasteeksi sen, että osa-aikaliukumat sekoittuvat ns. normaaleihin liukumiin, jolloin osa-aikapäivien seuraaminen on verraten hankalaa. Olisi helpompaa, jos osa-aikaisuuteen liittyvät työajat saisi korvamerkittyä. Kuusipalo totesi, että järjestelmään olisi mahdollista lisätä osa-aikaisuus kommenttikenttään ja lupasi selvittää tätä vaihtoehtoa.

Työaika- ja matka-aikatulkinnat aiheuttivat kiivasta keskustelua osallistujien kesken. Tiukentuneiden tulkintojen taustalla on mm. pakolaistulvaa varten perustettu Tornion operaatio, jossa monelle siihen osallistuneille tuli yllätyksenä, miten matka-aikaa ja työaikaa tulkittiin ja mikä vaikutus sillä oli palkkaukseen. Yksi monimutkaisempi tapaus on menossa työtuomioistuimen ratkaistavaksi.

Ajankohtaista Tullista

Tullivirkamiesliiton pääluottamusmies Kari Lehtinen esitti ensin Tullin hallinnolta saamansa kalvosarjan ajankohtaisista hallintoon liittyvistä asioista hallinnon edustajien ollessa estyneitä saapumaan paikalle.

Tammikuussa Tullin htv tilanne oli 1929 vuoden 2017 tavoitteen ollessa 1870 sisältäen ylityöt ja varallaolon. Vuodelle 2018 on tulossa vähintään saman suuruinen vähennystarve. Resurssivajeet pyritään hoitamaan tehtävien uudelleen järjestelyillä. Jos Tullille ei tule rahaa alkusyksyn lisäbudjetissa, eikä tarpeeksi säästöjä löydetä muualta, voidaan heti ensi vuoden alusta lähtien joutua turvautumaan lomautuksiin. Lehtinen piti erittäin huolestuttavana, että juuri käydyssä hallituksen kehysriihessä lisärahaa tuli esim. Poliisille, Rajalle ja puolustusvoimille, mutta Tullia ei mainittu missään. Mahdollisista lomautuksista Lehtinen huomautti, että todennäköisesti ne eivät koske varsinaisia luottamusmiehiä.

Henkilöstöhallinnon tulevaisuuden suunnitelmissa on osaamiskeskustelun pilotointi ja mahdollinen käyttöönotto. Tulos- ja kehityskeskustelu mahdollisesti eriytetään ns. palkkakeskusteluksi ja sen rinnalle tulee ilman suoraa palkkavaikutusta oleva osaamiskeskustelu, joka sisältää EU-tullien yhteisen osaamiskartan, työhyvinvointi-asiat, urasuunnitelman ja osaamisen kehittämisen suunnitelman. Kieku-ajanhallinnan käyttöönottoa vuonna 2018 selvitellään. Tämä sisältäisi sähköisen työvuoro-suunnittelun, työaikapankit ja kuukausiraportin maksuun menneistä haitoista. Työajan leimaukset ja kohdennukset tehtäisiin jatkossa Kiekussa.

Vapaa keskustelu ja luottamusasioiden ”stepit”

Tullin oman koulutuspäivän lopuksi käytiin vapaamuotoista keskustelua, jossa eniten tunteita ja kommentteja herättivät uusitun palkkausjärjestelmän soveltaminen, työajan ja matka-ajan huomattavasti tiukentuneet tulkinnat ja ylityötuntien määrittäminen liukuvassa työajassa. Tullivirkamiesliitto harkitsee näihin liittyvien tiettyjen asioiden asettamista seuraavan neuvottelukauden ves-tavoitteiksi.

Pääluottamusmies Kari Lehtinen esitteli pääpiirteissään liiton kaksivuotisen luottamusmiesorganisaation. Lehtinen korosti, että kaikissa luottamusasioissa on ehdottoman tärkeää ottaa ensin yhteyttä oman toimialueen luottamusmieheen, joka aloittaa asian perusteellisen selvittelyn ja vie sitä eteenpäin virkaehtosopimuksen mukaisen neuvottelujärjestyksen mukaisesti. Tarvittaessa luottamusmies vie asian eteenpäin alueluottamusmiehelle, ja/tai liittohallitukselle. Liittohallitus ja pääluottamusmies päättävät, edetäänkö asiassa keskustason neuvotteluihin ja mahdollisesti vielä siitäkin eteenpäin. Nyt on käynyt niin, että yksittäiset jäsenet ovat toisinaan vieneet asioita suoraan liiton pääluottamusmiehelle ja paikalliset luottamusmiehet ovat olleet esiin tulleista ongelmista täysin tietämättömiä. Usein asiat ovat ratkaistavissa jo paikallistasolla ja on kokonaisuuden kannalta erittäin tärkeää, että paikalliset luottamusmiehet tietävät esiin tulleista ongelmista.

Lisätietoja

Puheenjohtaja Jari Nieminen, TVML ry, jariolavi.nieminen@gmail.com gsm 040 332 6739

Varapuheenjohtaja Ulla Vehviläinen, TVML ry, ulla.vehvilainen@tulli.fi gsm 040 332 8428