Vuorotteluvapaa

Vuorotteluvapaa hyödyttää monia osapuolia. Se edistää työntekijän jaksamista. Työtön työnhakija saa mahdollisuuden kerryttää työkokemusta määräaikaisesta työstä. Työnantaja puolestaan voi saada uutta osaamista työyhteisöön.

Työnantaja ja työntekijä sopivat yhteisesti työntekijän vuorotteluvapaasta. Vapaalle jäävän työntekijän tilalle täytyy palkata työtön työnhakija, mutta työtehtävien ei välttämättä tarvitse olla samoja.

Vuorotteluvapaalle jäävä voi käyttää vapaan haluamallaan tavalla. 

  • Vapaa kestää vähintään 100 ja enintään 360 kalenteripäivää.
  • Vuorotteluvapaalle lähtevällä pitää olla työhistoriaa vähintään 16 vuotta. 
  • Vuorotteluvapaalle jäävän yläikäraja on 60 vuotta. 
    Vuorotteluvapaa pitää aloittaa viimeistään sen kalenterikuukauden aikana, jolloin vuorottelija täyttää 60 vuotta. Yläikäraja ei koske ennen vuotta 1957 syntyneitä.

Vuorotteluvapaan sijaiseksi tulee palkata nuori tai äskettäin ammattiin valmistunut työtön tai pitkäaikaistyötön. Sijaiseksi voidaan palkata henkilö, joka on 

  • ollut työttömänä työnhakijana TE-toimistossa vähintään 90 päivää sijaisuutta edeltäneiden 14 kuukauden aikana tai
  • alle 30-vuotias äskettäin ammatti- tai korkeakoulututkinnon suorittanut tai 
  • vuorotteluvapaasijaisuuden alkaessa alle 25-vuotias tai yli 55-vuotias.

Vuorottelukorvaus ja sen määräytyminen

Vuorotteluvapaan ajalta voit saada vuorottelukorvausta. Oikeus korvaukseen jatkuu, vaikka sijaisen palvelussuhde päättyisi aiemmin kuin vuorotteluvapaa.

Vuorottelukorvaus on

  • 70 prosenttia siitä työttömyyspäivärahasta, jota saisit, jos jäisit työttömäksi – lapsikorotuksia ei oteta huomioon, kun korvausta lasketaan
  • 80 prosenttia työttömyyspäivärahasta, jos työhistoriasi on vähintään 25 vuotta ennen kuin vuorotteluvapaa alkaa
  • veronalaista tuloa.

Työttömyyspäiväraha, johon vuorottelukorvaus perustuu, lasketaan poikkeuksellisesti niistä palkkatuloista, jotka olet saanut vuorotteluvapaata edeltävän 52 viikon ajalta.

Jos olet ollut vähintään 26 viikkoa työttömyyskassan jäsenenä välittömästi ennen kuin vuorotteluvapaa alkaa

  • korvaus lasketaan ansiosidonnaisesta päivärahasta
  • korvauksen maksaa työttömyyskassa.

Muissa tapauksissa korvaus lasketaan peruspäivärahasta ja sen maksaa Kansaneläkelaitos.

Työn tekeminen ja muut tulot vuorotteluvapaan aikana

Vuorotteluvapaan tarkoitus on tukea työssä jaksamista ja tarjota määräajaksi vapautuva työpaikka työttömälle ja näin vähentää työttömyyttä. Muun työn tekeminen vuorotteluvapaan aikana on siten ristiriidassa järjestelmän tarkoituksen kanssa. Työntekoa vapaan aikana ei ole kuitenkaan kielletty.

Vuorottelukorvausta vähentävät palkka- ja muut työtulot, joita saat vapaan aikana. Tällöin korvaus perustuu niin sanottuun soviteltuun päivärahaan. Sinulla ei ole oikeutta korvaukseen yli kaksi viikkoa kestävältä kokoaikatyön ajalta.

Vuorottelukorvauksen suuruuteen eivät kuitenkaan vaikuta ennen vuorotteluvapaata ansaitut ja vapaan aikana maksettavat korvaukset, joita vastaan et saa vapaata. Täten vuorottelukorvaukseen eivät vaikuta esimerkiksi

  • vuorotteluvapaan aikana maksettu lomaraha
  • erilaiset voitto- ja tulospalkkiot.

Työttömyysturvaan vaikuttavat lakisääteiset etuudet, kuten lasten kotihoidontuki, vähentävät myös vuorottelukorvausta. Se perustuu siihen, että työttömyyspäiväraha määrittää vuorottelukorvauksen.

Vuorottelukorvaukseen eivät sen sijaan vaikuta muun muassa

  • perhe-eläkkeet
  • asumistuki
  • lapsilisä
  • toimeentulotuki
  • omaishoidon tuki.

Korvausoikeuden rajoitukset

Sinulla ei ole oikeutta vuorottelukorvaukseen ajalta, jolloin

  • saat työnantajaltasi palkkaa, vuosilomapalkkaa tai muita sellaisia korvauksia ja vastikkeita, joita vastaan saat vastaavaa vapaa-aikaa – katso tarkennus luettelon jäljessä
  • suoritat varusmies- tai siviilipalvelusta tai naisten vapaaehtoista asepalvelusta
  • suoritat vapausrangaistusta rangaistuslaitoksessa
  • olet yli kaksi viikkoa kestävässä kokoaikatyössä muun kuin oman työnantajasi palveluksessa
  • harjoitat päätoimista yritystoimintaa
  • saat työttömyysturvalaissa määritettyä etuutta, kuten sairauspäivärahaa, äitiys-, erityisäitiys-, isyys- tai vanhempainrahaa, erityshoitorahaa tai koulutustukea – katso tarkemmin linkistä oikealla.

Ensimmäisessä kohdassa tarkoitettuna palkkana ei pidetä

  • työnantajan kustantamaa koulutusta, jos etua ei lueta työntekijän veronalaiseksi tuloksi
  • niitä luontoisetuja, joita saat myös vuorotteluvapaan aikana.

Korvauksen hakeminen

Siihen työ- ja elinkeinotoimistoon, jonka alueella vapaalle jäävän työpaikka sijaitsee, on toimitettava 

  •  hyvissä ajoin ennen vuorotteluvapaan alkamista työnantajan ja työntekijän allekirjoittama vuorottelusopimus
  • viipymättä vuorotteluvapaan alkamisen jälkeen luotettava selvitys työttömän palkkaamisesta vapaan ajaksi eli mielellään jäljennös työsopimuksesta tai määräyskirjasta.

Kun aiot jäädä vapaalle, toimita ennen vapaan alkamista työ- ja elinkeinotoimistolle selvitys, että vapaan edellytykset täyttyvät. Niitä ovat edeltävän vuoden työssäolo ja sen kokoaikaisuus, jonka voit todistaa esimerkiksi jäljennöksellä palkkatodistuksestasi.

Hae vuorottelukorvausta omalta työttömyyskassalta tai Kansaneläkelaitoksen toimistosta.

  • Hakulomakkeita saat Työttömyyskassojen yhteisjärjestön verkkosivuilta tai työ- ja elinkeinotoimistosta.
  • Liitä hakemukseen palkkatodistus vähintään 52 viikon ajalta vuorotteluvapaata edeltäviltä täysiltä palkanmaksukausilta ja kopio vuorottelusopimuksesta.

Vuorottelukorvauksen takautuva hakuaika on kolme kuukautta.

Työ- ja elinkeinotoimisto antaa lausunnon korvauksen maksamisen työvoimapoliittisista edellytyksistä työttömyyskassalle tai Kansaneläkelaitokselle. Ne päättävät korvauksesta ja huolehtivat sen maksamisesta. Korvaus maksetaan vähintään kerran kuukaudessa jälkikäteen.

Ilmoitusvelvollisuudet

Kun saat vuorottelukorvausta, ilmoita maksajalle viipymättä työstä, yritystoiminnasta ja muista seikoista, jotka vaikuttavat korvauksen maksamiseen. Liikaa maksettu korvaus peritään takaisin.

Työnantajan on ilmoitettava viipymättä työ- ja elinkeinotoimistolle, jos vuorotteluvapaalla olevan sijaisen palvelussuhteessa tapahtuu olennaisia muutoksia. Tällainen on esimerkiksi tilanne, jossa palvelussuhde päättyy aiemmin kuin vuorotteluvapaa.

Tullivirkamiesliiton rekisteriseloste 6.6.2013

Tullivirkamiesliitto Tulltjänstemannaförbundet ry

REKISTERISELOSTE 6.6.2013, päivitetty 30.4.2018

Henkilötietolaki (523/1999) 10 §

Rekisterinpitäjä

Tullivirkamiesliitto Tulltjänstemannaförbunder ry

Iso Roobertinkatu 9 B 15, 00120 Helsinki

(PL 51, 00521 Helsinki)

 

Yhteyshenkilö rekisteriä koskevissa asioissa

Liisa Kangassalo, liisa.kangassalo@tulli.fi, gsm 040 332 2101

 

Rekisterin nimi Tullivirkamiesliiton jäsenrekisteri

 

Henkilötietojen käsittelyn tarkoitus

Jäsenrekisterin tietoja käytetään jäsenasioiden ja jäsenten edunvalvonnan hoitamiseen liiton ja sen jäsenyhdistysten toiminnassa.

 

Rekisterin tietosisältö

Perustiedot: sukunimi, etunimi, jäsennumero, syntymäpäivä, kutsumanimi, status (aktiivinen/passiivinen), henkilötunnus, katuosoite, postinumero, postitoimipaikka, sukupuoli, ensisijainen ja toissijainen matkapuhelinnumero, ensisijainen ja toissijainen sähköpostiosoite, kotipuhelin, työpuhelin, liittymispäivä, eropäivä, kuolinpäivä, eron syy, lehtijakelu.

Lisätiedot: tilinumero palautuksille (kysytään tarvittaessa), jäsenkortin tilauspäivä

Jäsenyydet: organisaatio (liitto, jäsenyhdistys ja työttömyyskassa), liittymispäivä, eropäivä, päättymisen syy, yhdistysnumero.

Työsuhteet: työnantaja, alkupäivä, loppupäivä, päätoimi, palkkasuhde, työaika, tehtävänimike, osasto, toiminto, tehtävä, palkka, takuupalkka, lisätaso.

Maksuperusteet: alkupäivä, loppupäivä, maksuperuste (jäsenmaksu, eläke, vapaa, erityisjäsenmaksu), maksutapa (itsemaksava/työnantajaperintä), organisaatio.

Jäsenmaksut: kuukausi, tyyppi, tapa, maksuperuste, organisaatio, velvoite, suoritettu, jäljellä, korko.

Järjestötehtävät: alkupäivä, loppupäivä, laji, organisaatio

Luottamusmiestehtävät: alkupäivä, loppupäivä, laji, organisaatio

Koulutus: tutkinto (perusaste, keskiaste, alempi/ylempi korkeakoulututkinto, tutkijakoulutus)

Laskut: jäsenmaksujen viitesiirrot

 

Säännönmukaiset tietolähteet

Jäsenen perus-, lisä-, ja työsuhdetiedot tallennetaan rekisteriin liittymisvaltakirjan tietojen perusteella. Työsuhdetiedot tarkistetaan Tullin sisäisestä puhelinluettelosta. Järjestötehtävät ja luottamustehtävät tallennetaan yhdistysten ilmoitusten perusteella. Liiton sihteeri rekisterin pääkäyttäjänä tallentaa maksuperustetiedot liittymisvaltakirjatietojen perusteella. Tietoja päivitetään jäsenen oman ilmoituksen tai yhdistyksen ilmoituksen mukaisesti. Työnantajaperinnässä olevien jäsenten jäsenmaksukertymät saadaan työnantajalta neljännesvuosittain.

 

Tietojen säännönmukaiset luovutukset

Jäsenten nimi- ja osoitetiedot sekä jäsennumero ja yhdistysnumero ilmoitetaan jäsenkorttitoimittaja CardPlus Oy:lle.

Jäsenten nimi- ja osoitetiedot sekä jäsennumero ilmoitetaan keskusjärjestöille AVAlle, JUKOlle ja Akavalle tarvittaessa.

Jäsenten tietoja (nimi- ja osoitetietoja) voidaan luovuttaa yhteistyökumppaneille jäseneduista tiedottamiseen. Tietoja ei luovuteta, mikäli jäsen on ilmoittanut haluavansa markkinointikiellon (tieto kysytään liittymisvaltakirjassa).

Jäsenen maksutietoja yms. tietoja luovutetaan tarvittaessa työttömyyskassa JATTKille. JATTKin työntekijöillä on rajoitettu tietojen katseluoikeus liiton jäsenrekisterissä.

Jäsenmaksukäyttäytymiseen liittyviä tietoja luovutetaan pyydettäessä Tullivirkamiesliitosta eronneen tai erotetun jäsenen uudelle ammattiliitolle ja työttömyyskassalle.

Tullivirkamiesliitto luovuttaa veroviranomaiselle tiedot henkilöiden maksetuista jäsenmaksuista jäsenrekisteritietojen perusteella kerran vuodessa.

 

Tietojen siirto EU:n tai ETA:n ulkopuolelle

Henkilötietoja ei siirretä EU:n tai ETA:n ulkopuolelle.

 

Rekisterin suojauksen periaatteet

MANUAALINEN AINEISTO:

Henkilötietoja käsitellään ensisijaisesti sähköisesti. Henkilötietoja sisältävä manuaalinen aineisto (liittymisvaltakirjat) säilytetään lukitussa paikassa.

 ATK:LLA KÄSITELTÄVÄT TIEDOT:

Tullivirkamiesliiton jäsenrekisteri on suojattu käyttäjätunnuksilla ja salasanoilla. Yhteys on SSL-suojattu. Liitto myöntää tunnukset yhdistysten jäsenrekisterivastaaville, pääluottamusmiehelle, luottamusmiehille, lomapaikkavastaavalle ja työttömyyskassa JATTKin työntekijöille. Yhdistysten jäsenrekisterivastaavat näkevät vain oman yhdistyksensä jäsenten henkilötiedot ja voivat käsitellä vain osaa jäsenen tiedoista.

Pääluottamusmiehellä, luottamusmiehillä, lomapaikkavastaavalla ja työttömyyskassan työntekijällä on selailuoikeus kaikkien jäsenten tiettyihin henkilötietoihin.

Liiton sihteeri ja taloudenhoitaja voivat rekisterin pääkäyttäjinä käsitellä kaikkien jäsenten kaikkia henkilötietoja.

Henkilörekisterin tekniseen ylläpitoon osallistuu Avoine Oy:n järjestelmätuen henkilökunta.

Henkilötietojen päivityspyynnöt lähetetään ensisijaisesti jäsenen oman yhdistyksen jäsenrekisterivastaavalle ja toissijaisesti liiton sihteerille.

 

Vuosiloma

Valtion henkilöstön vuosilomista on sovittu erikseen valtion virka- ja työehtosopimuksessa vuosilomista. Virkamiehet ja työntekijät kuuluvat myös vuosilomalain soveltamisalan piiriin.  

Vuosiloman pituus määräytyy pääsääntöisesti seuraavasti

1) Vuosiloman määrä henkilöillä, jotka lomanmääräytymisvuoden päättyessä ovat olleet valtion palveluksessa alle vuoden:

täysien
lomanmääräytymis-
kuukausien lukumäärä 

 1  2  3  4

5

6

7

8

9

10

11

lomapäivien lukumäärä

2

4

6

8

10

12

14

16

18

20

22

 

2) Vuosiloman määrä henkilöillä, jotka lomanmääräytymisvuoden päättyessä ovat olleet valtion palveluksessa vähintään vuoden:

täysien
lomanmääräytymis-
kuukausien lukumäärä

 1  2  3  4  5  6

7

 8  9  10  11

12

lomapäivien lukumäärä

3

5

7

 10  13  16  19  21  24  26  28

30

 

3) Vuosiloman määrä henkilöillä, jotka lomanmääräytymisvuoden päättyessä ovat olleet valtion palveluksessa vähintään viisitoista vuotta:

täysien
lomanmääräytymis-
kuukausien lukumäärä

1

 2

 3

4

 5  6 7  8 9  10  11 12

lomapäivien lukumäärä

 3  6

 9

 11  15  18  22  25  28  31  34  38

 

Lomapäivä

Lomapäivä on arkipäivä, mutta lauantaita ei enää pidetä arkipäivänä laskettaessa lomapäiviä. Normaalista viikon lomasta kuluu lomaa siis viisi päivää.
Loman pituus ei ole riippuvainen siitä, miten paljon lomapäiviä virkamies tai työntekijä on pitänyt lomakaudella tai sen ulkopuolella.

Lomaraha

Loman ajalta maksetaan kuukausipalkkaus normaalisti. Sen lisäksi maksetaan lomarahaa, jonka suuruus on 4, 5 tai 6 prosenttia lomarahan maksukuukautta edeltävän kuukauden kuukausipalkasta kerrottuna täysien lomanmääräytymiskuukausien lukumäärällä. Lomaraha maksetaan yleensä kesäkuussa tai palvelussuhteen päättyessä.

Tunti- ja urakkapalkkaisten virkamiesten ja työntekijöiden vuosilomapalkan määräytyminen tapahtuu tietyn prosentin mukaan edellisenä lomanmääräytymisvuonna maksetusta palkkauksesta. Lomaraha määräytyy prosentuaalisesti lomarahan maksatuskuukautta edeltävän kuukauden palkasta. Näin saatu luku kerrotaan täysien lomanmääräytymiskuukausien määrällä. Kullekin loman pituutta määräävälle taulukolle on oma prosenttinsa.

Palvelussuhteen päättyessä virkamies tai työntekijä saa lomakorvauksen kaikilta pitämättä jääneiltä lomapäiviltä.