Tullivirkamiesliiton liittokokous Turussa 24.-25.5.2018 - Tiedote 10/2018

Tullivirkamiesliitto vietti liittokokoustaan aurinkoisessa Turussa 24.-25. toukokuuta. En-simmäisenä päivänä kokoonnuttiin Hotelli Radisson Blu Marinassa ja toisena päivänä Sokos Hotel Hamburger Börssissä. Torstaina nautittiin illallinen M/S Rudolfina-aluksella, joka poikkesi risteilyn lomassa pikaisesti Naantalin satamaan. Kokousjärjestelyt olivat erinomaiset, ruoka jokaisessa ravintolassa herkullista, sää kesäisen lämmin ja kokousväki iloisella mielellä. Näillä eväin vastavalittu liittohallitus, liiton muut toimijat ja kaikki mukana olleet tullivirkamiesliittolaiset jaksavat ponnistaa uuteen kolmivuotiskauteen, jossa edunvalvonnallisia haasteita riittää.

Kutsuvieraspuheenvuorot

Tullivirkamiesliiton puheenjohtaja Jari Nieminen avasi liittokokouksen kertaamalla toimintavuoden 2017 tärkeimpiä tapahtumia: Ammattiliitto AVAn syntymisen ja sen hyväksymisen Akavan ja JUKOn jäseniksi, Tullin määrärahatilanteen selkeän kohenemisen alkuvuoden lomautusuhkatilanteesta ja toukokuussa Helsingissä pidetyt Tullivirkamiesliiton 100-vuotisjuhlat, jossa valtiovarainministeri Petteri Orpolle saatiin viestitettyä kova huoli Tullin rahoitusvajeesta ja sen seurauksena ministerin toteutunut lupaus lisämäärärahasta. Tästä alkoi selkeä käänne parempaan ja alkuvuodesta uhanneista koko henkilöstön lomautuksista voitiin luopua.

Ammattiliitto AVA ry on Verovirkailijain Liitto ry:n, Tullivirkamiesliitto ry:n sekä Ulkoasiainhallinnon Virkailijayhdistys ry:n kattojärjestö.  AVAn jäseneksi voi liittyä yhdistys, jonka henkilöjäsenistä vähintään puolet toimii julkishallinnon asiantuntijatehtävissä tai tähän rinnastettavissa tehtävissä. Jari Niemisen mukaan AVA on osoittautunut toimivaksi kombinaatioksi, jossa yhteistyö toimii ja asiat ovat muutenkin hyvällä mallilla. AVA on otettu Akavassa hyvin vastaan ja sillä on edustus erilaisissa työryhmissä, eli se on päässyt päätöksenteon ytimeen.

Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n valtionsektorin neuvottelupäällikkö Markku Nieminen totesi, että JUKOn jäsenmäärän kasvaminen näkyy neuvottelupöydässä. Merkitystä on myös sillä, että JUKOssa on vain työssäkäyviä jäseniä. Neuvotteluissa painopiste on siirtynyt enemmän JUKOn suuntaan, sillä käsiteltävät asiat painottuvat koon mukaan ja JUKO pystyy nyt painottamaan entistä enemmän ajamiaan asioita. Tämä on tärkeää, sillä valtion viimeaikaiset säästötoimet ovat olleet ja ovat jatkossakin erittäin mittavia ja niihin on yritettävä vastata.

Hallitus on JUKOn kokoava voima. Yliopistosektorilla koettiin konkreettinen työtaistelu, jolloin JUKO päätti, ettei se allekirjoita silloin jo saavutettuja valtion, kirkon ja kunta-alan sopimuksia ennen kuin yliopiston asia on saatu sovittua. Tällä päätöksellä ja yhteistyöllä oli iso vaikutus. JUKOn kehittyminen ja integrointi on sujunut tähän asti todella hyvin, asioihin päästään vaikuttamaan ja sama suunta jatkuu. AVAn edustaja JUKOn valtion neuvottelukunnassa on Verovirkailijan puheenjohtaja Kirsi Huhtamäki, jonka kanssa asiointi sujuu mutkattomasti ilman turhia byrokratian koukeroita.

Hallituksen säästötoimista lomarahojen leikkaus oli raskas operaatio, mutta siitäkin saatiin osittainen torjuntavoitto kirjaamalla leikkaukset erilliseen pöytäkirjaan määräaikaisiksi, eli 3-vuotisiksi.

JUKO on entistä yhtenäisempi ja ottaa kaikkien jäsenliittojensa tilanteet ja tarpeet huomioon. JUKOn toimijat kiertävät tapaamassa puolueita ja kertovat valtionsektorin leikkauksista ja heikennyksistä. Jos väkeä vielä vähennetään, se heijastuu työhyvinvointiin, sillä myös työterveyshuoltoa on heikennetty ja toimitiloja on supistettu. Julkisen velan kasvua hieman liioitellaan, sillä valtion velka on nyt alle 60 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen, vienti vetää ja talous kohenee. Velan pitäminen ei sinänsä ole pelkästään huono asia, jos sillä saa (osinko)tuottoa ja velka maksaa -0,2-0,3 prosenttia. Yksi valtionsektorin tavoitteista on saada yksi yhteinen palkkausjärjestelmä, mutta se ei tule olemaan nopea hanke, sillä se on myös taloudellisesti iso haaste. Valtiovarainministeriö kanssa tehtyjen laskelmien mukaan se tulisi maksamaan reilusti yli 100 miljoonaa euroa ja eduskunnalta pitäisi saada lisärahoitus.

AVAn ja Verovirkailijain liiton puheenjohtaja Kirsi Huhtamäki kiitteli, että Ammattiliitto AVA on päässyt todella hyvin sisälle keskusjärjestö Akavan, sekä JUKOn ja Vakavan toimintaan. Akavaan liittyminen heijastaa työpaikoilla tapahtuvaa muutosta koulutuspohjassa, kun rutiinityöt poistuvat, monipuoliset asiantuntijatehtävät lisääntyvät ja uudet rekrytoidut ovat korkeakoulutettuja. Verovirkailijan liitto tekee yhteistyötä Akavan kanssa mm. IT-hankkeissa. Digitalisaatio korvaa työtehtäviä, mutta luo uusiakin ja osaamisen kehittämisen vaatimukset ovat kovat. Noin miljoonan suomalaisen täytyy täydentää koulutustaan ja osaamiseen kannattaakin panostaa, sillä se on paras työsuhdeturva. Työnantajan velvollisuus on luoda keinot osaamisen täydentämiseen ja kehittämiseen luomalla oppimismetodit ja järjestämällä työaikaa. Osaamisen tulee näkyä myös palkassa!

Valtion virkamiehiä on rangaistu mm. Kiky-sopimuksella ja ruuvi kiristyy yhä. Sopiminen perustuu entistä tiukempaan lain tulkintaan, vaikka se edellyttää halua ja kykyä tulla vastaa. Neuvottelutulos ei ole hyvä, jos osapuolet eivät ole jossain kohdassa tyytymättömiä.

Ammattiliitot ovat monen uuden haasteen edessä ja työpaikoilta nousee esiin erityyppisiä ongelmia. Ammattiliiton tulee olla avoin ja sen on reagoitava nopeasti muutoksiin. Suuntaus on ollut se, että ay-liikettä on moitittu monin tavoin ja on yritetty murtaa sen arvovaltaa.

Huhtamäki muistutti, että on tärkeää vaalia vapaa-aikaa, kun rajat työn ja vapaa-ajan välillä häilyvät. Etätöissä työaika helposti venyy. Kuitenkin riittää, että kukin tekee omaan osuutensa ja osaa välillä löysätä. Lopuksi Kirsi Huhtamäki kiitti Tullivirkamiesliiton puheenjohtajaa ja liiton toimijoita hyvästä yhteistyöstä ja totesi, että teimme oikeita päätöksiä oikeaan aikaan perustamalla Ammattiliitto AVAn, jonka kehittämistä jatketaan.

Tullin hallintojohtaja Hannu Lappi piti puheenvuoronsa toisena liittokokouspäivänä osallistuttuaan sitä ennen tullijohdon neuvottelupäiville. Lapin mukaan kuluva vuosi on päässyt vauhtiin oikein mukavissa merkeissä, kun rahoituksessa on lopultakin päästy normaalitilanteeseen.  Ensimmäistä kertaa yhdeksään vuoteen voidaan lopultakin korvata henkilöpoistumaa, joka on aiheutunut mm. valtion tuottavuusohjelmasta ja Veto-hankkeesta. Vuoden 2018 keväästä on ollut mahdollista rekrytoida uudentyyppistä osaamista, esimerkiksi opetusteknologiaa, sekä teknologiaosaamista valvontaan, rikostorjuntaan ja palveluihin. Vuonna 2019 pystytään jatkamaan samalla tavalla, eli korvaamaan poistumaa. Rekrytoinnin ohella muutakin toimintaa on sopeutettu ja on tehty enemmän investointeja, kuten autohankintoja ja aloitettu toimitilauudistuksia. Pohjoisen tullitoimipaikoista seuraavana vuorossa ovat Kilpisjärvi, Kivilompolo ja Raja-Jooseppi pidemmällä aikataululla. Etelässä uudistuksia tehdään Helsingin Länsisatamaan ja lentokentälle. Isoin toimitilauudistus on jo tehty Pasilassa, jossa on siirrytty nimeämättömiin työpisteisiin ja osoitettu tilat Tullikoululle. Olennaisena osana tähän konseptiin liittyi työelämän joustojen, kuten etätyön kehittäminen, mikä helpottaa työn ja perhe-elämän yhteensovittamista. Samalla aikaistettiin etätyön sallivien välineiden hankkimista. On selvää, että kaikissa Tullin tehtävissä etätyö ei ole mahdollista. Talon linja on kuitenkin suosia ja edistää etätyötä ja johtamisen tulee tapahtua tavoitteiden ja työn suorittamisen kautta. Tulli haluaa olla kilpailukykyinen työnantaja tilanteessa, jolloin uusi sukupolvi tulee työmarkkinoille. Kun kaikki osat ovat kunnossa, myös työssä viihtyminen ja jaksaminen paranevat.

Hannu Lappi arvioi tammi-helmikuussa toteutetun järjestyksessään toisen VM Baro –tutkimuksen tuloksia. Vaikka tulokset ovat joka saralla parempia kuin edellisessä tutkimuksessa, Tulli on vielä keskiarvon alapuolella. Sairauspoissaoloja Tullissa on muita enemmän. Tätä selittäviä tekijöitä ovat mm. ikääntyminen ja vuorotyö. Silti saman tyyppisissä yksiköissä voi olla suuria eroja, joiden syyt voivat löytyä johtamisesta, töiden järjestelyistä ja työkulttuurista. Vielä ennen kesälomia Tullin johtoryhmän kokouksessa tullaan sopimaan toteutettavista toimenpiteistä asian parantamiseksi.

Tullissa on panostettu paljon osaamisen kehittämiseen ja konseptia vielä hiotaan. Verkko-oppimisympäristöjä lisätään ja kaikkien tulisi omaksua ajattelu, että oppiminen ei ole pelkästään hakeutumista kursseille, vaan omaa osaamista on helppo päivittää erilaisilla moduuleilla. Esimiesten tehtävä on huolehtia, että oppimiselle jää aikaa. Viime vuonna otettiin käyttöön uusi lähiesimiehen ammattitutkinto, joka kaikkien uusien esimiesten on suoritettava. Koulutukseen on hakeutunut myös pidempään esimiehenä toimineita. Tullissa on käytössä myös JET johtamisen erikoisammattitutkinto, jonka moni esimies on suorittanut. Talon linja on tukea esimiesten valmiuksien kehittämistä ja parantaa työn tekemistä.

Työhyvinvointikyselyissä palkkaus ei koskaan ole tärkeimmällä sijalla, vaan ongelmat liittyvät työilmapiiriin ja osaamiseen. Hannu Lappi tähdensi, että Tullin palkkakilpailukyky on hyvä kaikissa tehtävissä ja vaativuustasoilla. Viimeisimmällä virastoerällä saatiin korjattua joissain tehtävissä olevia selviä notkahduksia. Kilpailukyky näkyy myös siinä, että joihinkin alemmalla tasolla oleviin tehtäviin tulee satoja hakemuksia ja asiantuntijatehtäviinkin kymmeniä. Liiton edustaja kysyi, miksi melkein kaikkien asiantuntijatehtävien sijoituspaikaksi on merkitty Pasila, vaikka juuri tällaisia tehtäviä on mahdollista tehdä missä hyvänsä ja myös etänä. Kun tehtävä on merkitty Pasilaan, menetetään monta pätevää hakijaa. Hannu Lappi totesi, ettei hakuilmoitukseen pidä laittaa paikkakuntaa, ellei se ole tehtävän hoitamisen kannalta ehdoton edellytys. Tullivirkamiesliitto toivoo, että tämä konkretisoituu jatkossa hakuilmoituksissa!

Tullivirkamiesliitto on myös useissa yhteyksissä esittänyt, että luottamusmiehet voisivat osallistua esimiehille suunnattuun palkkausjärjestelmäkoulutukseen, jotta kumpikin osapuoli olisi selvillä, mistä on puhuttu ja mitä on sovittu. Hannu Lappi totesi, että iso järjestäytymisaste on vahvuus ja että on tarpeen järjestää yhteinen koulutus, jotta kumpikin osapuoli tuntee syvemmin asiat, joista neuvotellaan. Kokouksessa tuotiin esiin myös ajatus, että jaksotyössä otettaisiin tarkasteluun mahdollisuus tehdä pidempiä jaksoja (esim. kuusi viikkoa) kolmen viikon sijaan.

Jari Nieminen kiitti Hannu Lappia puheenvuorosta ja esitti toiveen, että osa saavutetuista säästöistä voitaisiin käyttää henkilöstön hyväksi. Etätyö sinänsä on hyvä asia, koska se antaa työhön joustavuutta. Liitto on esittänyt myös useaan otteeseen työaikapankin käyttöönottoa ja siitä aletaan pian neuvotella hallinnon kanssa. Nieminen toivoi myös, että raja-asemien remontit voitaisiin toteuttaa nopeammassa aikataulussa, ettei jouduttaisi vastaavaan tilanteeseen kuin Raja-Joosepissa, jossa useita henkilöitä on sisäilma-ongelmien johdosta sairastunut.

Selonteko liiton toiminnasta 1.1.-24.5.2018

Puheenjohtaja Jari Nieminen antoi selonteon alkuvuoden 2018 toiminnasta. Iso ponnistus oli virkaehtosopimusneuvottelut, joita nyt käytiin ensimmäisen kerran Akavan ja Jukon jäsenenä. Sopimukseen pääsyn ehtona oli, että kaikkien neljän osapuolen, eli valtion, kunnan, kirkon ja yliopiston sopimusten tuli olla valmiina. Yliopisto sai lopulta sopimuksen työtaistelutoimien jälkeen. Virkaehtosopimus on vuosille 2018-2020 ja se käsittää kaksi yleiskorotusta ja kaksi virastoerää. Ensimmäisen, 1.6.2018 voimaan tulevan 0,6 prosentin virastoerän kohdentamisesta päästiin Tullissa sopimukseen määräaikaan 15.5. mennessä. Sopimus käsittää tietyille selvässä kuopassa olleille vaativuustasoille (8,10,12,18) tulevat suuremmat korotukset ja tiettyjen tehtävien vaativuustasojen korotukset, minkä lisäksi kaikille tuli hyvin pieni korotus. Tullivirkamiesliitto ja Tullin Akavalainen yhdistys halusivat, että molempien virastoerien jakamisesta neuvotellaan erikseen ja tästä päästiin lopulta sopuun. Seuraavaan neuvottelukierrokseen aletaan valmistautua heti kesäkauden jälkeen. Puheenvuoronsa lopuksi Jari Nieminen esitteli Akavan organisaatiota ja AVAn sijoittautumista Vakavan kautta JUKOon. Nieminen on AVAn edustajana JUKOn turvallisuusjaostossa. Sitä kautta Tullivirkamiesliittokin pääsee tuomaan esille mm. jaksotyöhön liittyviä kysymyksiä, joille ei aiemmin ollut vastaavaa foorumia.

TVML:n uuden liittohallituksen seuraava kokous on 12. kesäkuuta Helsingissä.

Tiedustelut:
Puheenjohtaja Jari Nieminen jariolavi.nieminen@gmail.com tai gsm 040 332 6739

 

Valokuvia löytyy Kuvagalleriasta